HÄMMÄSTELKÄÄMME MITÄ ELÄMÄ MEILLE  JATKUVASTI TARJOAA

BLOGI

Eija Koskelin




ELOA
GRIFFONEIDEN
KANSSA





Musa:
Twilight Time



Blog2015 Blog2016
Blog2017
Blog2018



2019

SUNNUNTAI 17.02.


Kansainvälinen Emokoira - kohta!

Aurinkokin on näyttäytynyt siinä määrin että lumivuoret on madaltuneet ja yleinen pääkallo liukkaus on vallalla. Saa kattoa mihkä jalkansa pistää jos  pystyssä meinaa pysyä. No, joka tapauksessa aurinkoa nähty ja - haistanko kevättä ilmassa - joo kyllä!
Terkkuja Balttiasta. On seikkailtu pitkin Liettuaa ja Latviaa. Kaunaksessa 2 näyttelyä ja Valmierassa yksi. Molemmat reissut oli tehtailtu Juniori Lukaa varten mutta Kaunaksessa myös Rita kisaamassa vikasta CACIBista joka myös saatiin, kaksin kerroin ja on hän nyt siis KANS VALIO. Että sen pituinen se, nyt vauva lomaa lopun aikaa.
Mitä Lukaan tulee niin kaikki jaossa olleet meriitit on takataskussa, Viron JUN SERTTI vielä niin BALTJ CH on saavutettu. Kiitos sen temperamentin isolla kirjaimella. En ole ikinä nähnyt ulkona kenenkään juoksevan täysillä ja hyppäävän 2-3 griffonin ryhmän selän yli vauhtia edelleen kiihdyttäen! Onpa se tehnyt tämän rakas kukkapurkkinsa hampaissa, naamarin edessä!  Toivotaan että säilyttää viriiliyytensä. Toisaalta tää jos päättäs karata - ikinä et kyllä kiinni sais.
Molemmat tytöt, Bette Davis ja Rita näyttäävät hyvin raskaana olevilta. Lukan jälkikasvua pääsen kattoon ekaa kertaa (Bette) ja on yhtä jännää kun ennenkin uudella uroksella.
Pikku rihveleitä on syntynyt sinne tänne ja yhet vielä odotettavissa. Toivotaan tällekin synnytykselle kaikkea hyvää.
Nyt on menossa luova tauko. Ei hötkyillä mihkään matkoille, keskitytään tuleviin synnytyksiin ja pakollisiin trimmeihin. Että ei siis kiirettä mihkään. Ja ilmoista riippuen - naamari aurinkoon ja paristot lataukseen. Riittää sitten virtaa kun  tarvitaan.


MAANANTAI 14.01.



Joulu ohi, uusvuosi ohi, elämä normalisoituu. Jippii, ei vois enää paremmin olla. Vuodenvaihde melkeen vei hengen. Hektistä. Mutta olipahan joulusapuskat sen mukaset ja "Menu" vailla vertaa. Oli muuten ihan kirjotetussa muodossa jokaisen naaman edessä. Ens joulu vedetään kyllä tosi köyhästi, ei tulla näkemään mitään ihme sapuskoita...
Ja kuten tavallista jouluna alkoi juoksu buumi, 5 kerrallaan. Ihan kun olisivat allakasta ja kellosta kattoneet. Että nyt aljetaan. Koirat kahdessa eri huoneessa, samoin ruuat. Uusi vuosi toi mukanaan uudet astutukset, 2 omaa ja 2 vierasta.
Eräskin perhe töiden jälkeen pimeenä iltana, lumituiskussa, tänne narttua astuttamaan ja samalla reissulla painaltivat toiseen paikkaan toisen rotuisen kanssa. Ettei kahvitella keritty. Oli siinä niille työrupeamaa, että oksat pois ja osa latvastakin. Alkuvuodesta myös syntyi kaksi pentuetta, meidän poikien tehtailemaa. Ja lissää on tulossa. Näyttäs griffonmaailman heräävän talviunestaan vähän joka puolella, pohjois ruåttia myöten. Uutisia ootellaan - vi väntar nyheter.
Talvi on ollut kohtuullinen ja luntakin sen verran että talvesta voi puhua.   Elämä valostuu päivä päivältä - iso parannus - jo nyt tuntuu että kevättä kohti ollaan menossa. Sitäpaitsi tämä päivä on EKA päivä kun jengi taas yhdessä ilman rajoittavia tekijöitä. Iso parannus sekin.
Eilen eka näyttely pitkästä aikaa, ajot edes takas valosaan aikaan ja neljä tuntia pois kotoa. Parannusta sekin. Mertsi käpselehti itelleen ROPin.
IsäntäMies on  ollut lapsenvahtina ja korjaillut paikkoja.
Siitäpä saakin hyvän loppukevennyksen: "Naiset, jos mies kerta sanoo että korjaa asian, se korjaa. Turha siitä on joka 6 kuukausi muistuttaa"!